Vaihtoehto Lofooteille
Pohjoinen Norja on ollut monen matkaajan kohteena tänäkin kesänä. Instagramin fiidit täyttyivät toinen toistaan hienommista kuvista noissa jylhissä maisemissa. Lofootit ykköskohteena. Jylhiä maisemia riittää muuallakin, joten mitä jos ei menisikään muiden turistien sekaan Lofooteille, vaan valitsisi oman tien?
Pitkä ajomatka kaiken vaivan arvoinen
Suurinosa ehkä taittaa matkan Suomesta Norjaan autolla. Ruotsin läpi ajaessa tulee ihmeteltyä, miksi Ruotsin poika kerää asfaltin viikoiksi veks ja sitten häviää kuin tuhka tuuleen. Aina välillä on vastassa pidempiä pätkiä tiestä sorapinnalla ja matka hidastuu. Paluumatkalla sama kohta on vieläkin auki. No mutta annetaanpa Ruotsin pojan tehdä niin kuin parhaaksi näkee ja toivotaan, että olisi ensi reissulla ottanut asfaltin pois siitä kohdasta, jossa on mukavat maisemat.
Norjan puolelle päästyä maisema alkaa muuttumaan jylhemmäksi. Junkerdalin kohdalla suorastaan henkeäsalpaavaksi. Kapean tieosuuden kohdalla onkin levikkeitä, joille voi pysähtyä ihailemaan maisemia. Ainoa keino ylittää Saltfjellet -vuoristo on tähän saakka ollut teitse, mutta sitä korvaamaan ollaan juuri rakentamassa tunnelia, joka valmistunee ensi kesäksi. Mikäli vanha tie jätetään avoimeksi vaihtoehtoiseksi kulkureitiksi, suosittelen vahvasti menemään sitä kautta.
Norjan puolelta löytyykin sitten paljon kauniita pieniä kyliä, joissa on niin idyllisen näköistä, kuin olisi aika pysähtynyt. Isompia kaupunkeja noilla seuduilla on Fauske ja Bodø, joista jälkimmäisessä on myös lentokenttä. Yksi tutustumisen arvoinen paikka rannikolla on Steigen ja siellä Engeløyan saari. Sinne pääsee siltoja pitkin ja tekemistäkin riittää muutamaksi päiväksi. Røssøyan satamasta löytyy leirintäalue ja myös majoitusmahdollisuuksia muunmuassa Steigen Sjøhus AS. Satamassa vuokrataan kanootteja sekä veneitä kalastajille tai ihan vain retkeilyyn.
Kiipeilijöiden unelmakohde
Engeløyalta löytyy tottakai myös eritasoisia vuoria kiipeilijöille ja retkeilijöille. Myös perheen pienimpien kanssa pääsee kiipeilemään, yksi esimerkki Sæterstind. Mukaan kannattaa varata paljon juotavaa ja eväät muutaman tunnin vaellukselle. Vuoristossa on myös paikkoja, joihin voi halutessaan pystyttää teltan yöpymistä varten. Säätiedotus kannattaa toki tarkastaa ennen lähtöä. Ja jos Pekka Pouta on luvannut pohjoista tuulta, niin kannattaa napata yksi kerros lisää vaatetta. Huipulla tuulee sen verran, että kiivetessä lämmennyt keho saattaa jäähtyä aika nopeasti.
Tien varrella vastaan tulevat portit on suljettu lampaiden takia, eli rohkeasti haka auki ja eteenpäin, kunhan muistaa sulkea portin, ettei ole kohta jono määkijöitä perässä. Leiriytyminen on sallittua samanlaisin periaattein kuin Suomessa.
Saaren ystävälliset ihmiset toivottaa matkalaiset tervetulleiksi iloisilla hymyillä ja tervehdyksillä. Saarella ja Norjassa yleensäkin pääsee treenaamaan ruotsinkieltä, muistuttaahan ruotsin ja norjan kieli paljonkin toisiaan. Norjalaiset nimittäin ymmärtävät paremmin ruotsia, kuin ruotsalaiset norjaa. Tämä johtuu siitä, että erityisesti vanhempi väki on katsonut paljon ruotsalaisia TV-kanavia vielä muutama vuosikymmen sitten, kun Norjan telkkarissa oli vain yksi kanava.
Kokemisen arvoinen paikka
Saarelta löytyy paljon muitakin aktiiviteettejä. Yksi ehdoton juttu, mikä kannattaa kokea pienessä norjalaisessa kylässä on maan kansallispäivä, kansankielellä sjuttonde maj, jota juhlitaan 17.5. Sitten vain kevätretkeä suunnittelemaan.